Elämä on pehmeämpää villasukat jalassa.

Elämä on pehmeämpää villasukat jalassa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villapaita. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste villapaita. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Palmikkotunika

Ihastuin Novitan Syksy 2016 -lehden kansikuvassakin näkyvään palmikkotunikan malliin. Halusin tehdä sen siskolleni joululahjaksi.
Kuten aiemmin jo kerroinkin, rakastuin Novitan syksyn värikartassa tuohon hunajankeltaiseen väriin. Siksi tämä malli ehkä kiinnittikin huomioni, ja tarkemmin ohjetta luettuani totesin, että tämä neule olisi kiinnostava toteuttaa!


Tein tunikan lähes täysin ohjeen mukaisesti, mutta taas jouduin hieman varioimaan kokoa. Sirolla siskollani on pitkät käsivarret, joten tein taas sen perinteisen sovelluksen sarjoitettujen kokojen välillä: silmukkaluku on koosta XS, mutta hihojen pituus koosta M. Ja nappiin meni. :)


Ohje tähän palmikkoneuletunikaan löytyy Novitaknitsistä. Käytin neulomiseen 60 cm pyöröpuikkoa 4,5 mm.


Pidän siitä, miten tämä neule on A-linjaisenakin siro. Kuvioiden monipuolisuus ja salmiakinmuotoisen palmikon tasainen kaventuminen pääntietä kohti tekevät neuleelle sen, että se kevenee ylöspäin. Tätä oli myös ihanan joutuisa tehdä, kun pinta- ja palmikkoneuleet pitivät kiireisenä koko ajan. :)

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Islantilaisvillapaita nuorelle miehelle

Huh, miten kiirettä piti koko tammikuun! Mutta nyt viimeinkin pääsen näiden joululahjatekeleiden esittelyn pariin.

Mietin pitkään ja hartaasti, mitä tekisin veljelleni joululahjaksi. Halusin antaa itsetehdyn lahjan, (kuten haluan antaa aina kaikille) mutta välillä tuntui, että nuorelle miehenalulle oli vaikea keksiä sellaista neulelahjaa, joka olisi varmasti mieleinen. Päädyin sitten sellaiseen, joka olisi varmasti tarpeellinen. :) Veljeni tekee kesäisin paljon töitä ulkoilmatapahtumissa, ja kun nämä Suomen kesät ovat nykyään mitä ovat, ajattelin, että hänellä olisi käyttöä lämpöiselle villapaidalle.


Malliksi valikoitui Vedis Jónsdottirin Islantilaisia neuleita -kirjan kansikuvaneule. Mallissa minua kiehtoi se, että pitkässä miehustaosassa ja hihoissa toistuu viiden kerroksen välein yksinkertainen kirjoneule. Usein islantilaisneuleissa nuo kohdat ovat yksiväristä, sileänä neulottavaa putkea, johon minä ainakin helposti kyllästyn. Tässä kyllästymistä ei päässyt tapahtumaan, mutta neule eteni silti joutuisasti kuvioinnin yksinkertaisuudesta johtuen.

Tämä oli toinen islantilaisneulepaita, jonka tein kyseisen kirjan ohjeella. Ensimmäisestä paidasta on kuvia ja tarinaa täällä.

Tämä neule on tehty 5,5 mm pyörö- ja sukkapuikoilla (pyöröpuikon pituus 60 cm). Resorit neuloin 4,5 mm sukkapuikoilla. Koko on ohjeeseen sarjoitettujen S:n ja M:n välimuoto: veljeni on kamalan hoikka ja kevytrakenteinen, mutta hurjan pitkä. Silmukkamäärät ja ympärysmitat ovat siis koosta S, ja miehustan, hihan ja kaarrokkeen pituudet koosta M. Melko yksinkertainen ja toimiva sovellus (ja neule istuu täydellisesti!). :)


Ohjeesta poiketen vaihdoin langaksi jälleen Novitan Isoveljen -- kahdesta syystä. Ensiksikin helppous, tiesin saavani Novitan lankoja läheltä, eikä minun tarvitsisi metsästää mistään erikoisliikkeestä alkuperäisiä islantilaisia lankoja. Toisekseen, niin ihania kuin käsittelemättömät villalangat ovatkin, niiden huoltaminen on hankalaa ja työlästä. Tämä lanka kestää konepesun.

Langanvaihdosta ja kokomuutoksesta johtuen langanmenekki ei kuitenkaan täsmännyt. Laskin ohjeenmukaisen langan menekistä tarvittavan metrimäärän, lisäsin vähän extraa, ja laskin sen avulla tarvittavan Isoveljen painon. Metsään meni silti. Molemmat langat loppuivat kesken kaarrokkeen, ja jouduin hakemaan yhdet kerät molempia värejä lisää.

Väritkin vaihdoin alkuperäisestä mustavalkoisesta kahteen erisävyiseen harmaaseen. Niin kaunis kuin klassinen mustavalkoyhdistelmä onkin, mielestäni se on hieman kova ja turhan graafinen. Mustavalkoisuus sopii moneen paikkaan, ja se on aina tyylikäs "väri"yhdistelmä, mutta se ei mielestäni sopinut veljelleni. Kaipasin pehmeämpää ja armollisempaa väriyhdistelmää, siksi harmaat.

Ovathan nämä kirjoneulepaidat työläitä, mutta jestas, että ne ovat ihanan näköisiä! Voi kunpa joskus riittäisi viitseliäisyys ja mielenkiinto tehdä itsellekin jonkinlainen islantilaispaita.. :) Tuo kirja on täynnä todella kauniita ja ihania neulemalleja, voin suositella erittäin lämpimästi! Käy kirjastossa kurkkaamassa, löytyisikö sitä hyllystä, tai tilaa itsellesi oma! :)

maanantai 2. toukokuuta 2016

Islantilaisneule

Ehdottomasti suuritöisin neule, jonka olen koskaan tehnyt, oli islantilaisneule lahjaksi äidilleni. Lanka oli toki paksua, mutta silti pitkän suoran neuleen aikana meinasi usko loppua..

Malli on Védis Jónsdóttirin kirjasta Islantilaisia neuleita. Vaihdoin langan Novitan Isoveljeen, ja hieman pidensin neuletta, jotta se olisi huolettomampi pitää. Muuten noudatin alkuperäistä ohjetta hyvin tarkasti.

Tein neuleen nro 6 pyöröpuikolla (pituus 60 cm), ja hihat saman kokoisilla sukkapuikoilla. Näin ollen ainoat saumat neuleessa ovat kainaloiden alla. Yleensäkin tuntuu olevan niin, että islantilaisneuleet tehdään lähestulkoon aina pyöröneuleena -- jopa villatakit! Ainakin kyseisessä kirjassa olevat villatakkimallit on kaikki neulottu pyöröpuikoilla, ja lopuksi leikattu auki vetoketjun kiinnittämistä varten. Tuntuu niin hullulta, että on ehkä pakko joskus kokeilla! :)

Islantilaisneuleiden tekeminen etenee yleensä niin, että lähdetään liikkeelle paidan helmasta, ja tehdään suora putki kainaloihin asti. Tämän jälkeen neule jätetään odottamaan, ja tehdään hihat kainaloihin asti valmiiksi. Sen jälkeen otetaan sekä hihojen että miehustan silmukat samalle pyöröpuikolle, ja neulotaan kaarroke yhtenä kappaleena kaulukseen asti. Voiko villapaidan neulominen enää helpompaa ollakaan?


Vaikka tämä oli työläs neule tehdä, oli se silti yksivärisiä suoria osuuksia lukuunottamatta melko mielekäs tehdä. Kuviot ovat hyvin matemaattisia, joten ruutupiirrosta ei tarvitse koko ajan olla seuraamassa. Kuitenkin kuvioiden vaihtuvuus pitää mielenkiinnon yllä niin, että isotkin pinnat jaksaa tehdä valmiiksi.

Tämä oli toinen islantilaisneule, jonka olen koskaan tehnyt. Yläasteaikoinani tein valinnaisen käsityön tunnilla itselleni samasta langasta villapaidan, pohjaväri oli luonnonvalkoinen ja revontulikuvio kaarrokkeessa puna-violetti. Valitettavasti kaarrokkeesta tuli nurjan puolen lankajuoksujen vuoksi niin tiukka, että en juurikaan pystynyt neuletta pitämään.. Siskoni taisi käyttää sitä kerran tai pari, mutta kyllä se jäi vaatehuoneen hyllyyn.