Vauvanpeitto

Minulta tilattiin lahjaksi vauvanpeite. Väreiksi haluttiin luonnonvalkoista ja vanhaa roosaa, ja pinnan tahdottiin näyttävän "pullealta".

Langaksi valikoitui Dropsin Merino Extra Fine, sävyt luonnonvalkoinen ja ruusu. Molempia ostin 4 kerää, mutta vaaleanpunaista jäi yksi kokonainen kerä yli. Valkoista jäi vajaan kerän verran.

Mietin pitkään, millaisen kuvioinnin peittoon tekisin. Oli selvää, että kirjoneuleen langanjuoksuja en vauvanpeittoon halunnut. Päädyin siis viiteen erilaiseen pintaneuleraitaan, jossa vuorottelen oikeita ja nurjia silmukoita. Samalla pinnasta tuli "pullean" näköinen.

Taaskaan minulla ei ollut varsinaista ohjetta peiton tekemiseen, otin 4,5 mm pyöröpuikon käteen ja katsoin, mitä langasta alkoi syntyä. Silmukoita tässä on 130.

Tuo merinovillalanka on aivan ihanaa, rakastan sitä valtavasti. Se on täydellinen lanka vauvanneuleisiin, ei kutita, mutta on lämmin!

Jäi kyllä sellainen olo valmista peittoa hypistellessäni, että olisipa ihana itsekin kääriytyä tuosta langasta neulotun torkkupeiton alle.. Hmm.... ;)

Blogissa on ollut viime aikoina hiljaista, mutta se ei suinkaan tarkoita, että puikoilla olisi. Nyt vaan on ihan kamalasti tilauksia kesken, ja lähestulkoon kaikki niistä ovat menossa joululahjaksi! Ja omatkin joululahjat ovat vielä aika tukevasti puikoilla, voi olla että lähipiirini saa joululahjojen sijasta loppiaislahjoja.. Tai kenties ehkä pääsiäislahjoja.. ;) :D

Joka tapauksessa, joulun jälkeen saatte hurjasti kuvia joululahjatekeleistä! :)

Oikein ihanaa ja rentouttavaa joulunaikaa kaikille!

Rakkauslap(a)set

Ystäväni meni kihloihin syksyllä, ja jotain minun näköistäni piti keksiä pariskunnalle kihlajaislahjaksi. Aikani mietittyäni muistin nähneeni kuvan jossain käsityölehdessä rakkauslapasista, ja halusin ehdottomasti tehdä heille sellaiset!

Molemmille on siis toiseen käteen oma lapanen, ja lisäksi on yksi yhteinen lapanen, johon molemmat laittavat kätensä, ja voivat pitää yhteisen lapasen sisällä toisiaan kädestä kiinni.

Totaalinen turhake, tiedän, mutta niin villi idea, että en voinut jättää sitä toteuttamatta! :D

Upotin näihin melkoisen kasan jämälankoja. Turkoosi on Dropsin Big Fabelia, ja muut värit ovat Novitan Isoveljeä. Puikkokoko oli 5 mm, ja lapasten malli ja kuviointi syntyivät siinä neuloessa. Yhteisen lapasen malli tuotti hieman päänvaivaa, koska halusin molemmille kuitenkin omat rannekkeet lapaseen, ja silmukoita tuli hurjan paljon rannekkeiden yhdistämisen jälkeen, mutta.. Päädyin lopulta kaventamaan keskellä rannekkeiden välissä molemmilla puolilla 2 silmukkaa aina yksivärisillä turkooseilla kerroksilla. Yhteinen lapanen näyttää siis siltä, kuin kaksi lapasta olisi sulautunut keskeltä yhteen.

Hieman näiden kanssa tuli kiire, joten yötöiksihän se meni, mutta.. Toivottavasti ilahduttivat lahjansaajia! :)

Kirjoneulelapaset

Nämä lapaset neuloin jo joskus kauan sitten. Ne ovat yksi niistä harvoista ja valituista käsitöistäni, joita käytän itse. Yleensä en osaa itse käyttää omia tekeleitäni, ja päädyn aina myymään ne tai antamaan ne lahjaksi. Nämä lapaset olivat kuitenkin poikkeus. :)

Löysin ohjeen Novitan 7-Veljestä -teemalehdestä (2012). Ohje ei näköjään ole Novitaknits-sivuilla avoimena, mutta lapasten kuva on lehden kannessa.

Lankana näissä on siis tosiaan Novitan 7-Veljestä, värit vaaleanruskea (060) ja tummanvioletti. Ilmeisesti tuota tummanviolettia lankaa ei enää valmisteta, koska en löytänyt sen värinumeroa lankakartasta. Puikkokoko oli 3,5 mm.

Pidän siitä, että lapasissa on näin pitkät varret. Mikään ei ole niin inhottavaa kuin se, että talvipakkasilla ranteet tai nilkat jäävät paljaaksi! Pidän myös siitä, että langanjuoksut nurjalla tekevät näistä lapasista paksut, ja samalla myös melko tiiviit. Toki, neule on aina neule, ja kova viima menee näistäkin läpi..

Malli oli melko haastava neuloa, mutta lopputulos on erittäin palkitseva. :) Toivottavasti nämä kestävät pitoa ja pesua vielä monta vuotta!



Paksut kirjoneulesukat

En voinut mitään. Rakastuin.

Nimittäin tuohon Novitan uuteen hunaja-väriin! IHANA!!!

Sitä oli pakko päästä heti kokeilemaan sukkaan. Kuitenkin 7-Veljeksen pyörittely rupesi tympimään, joten valitsin langaksi Isoveljen. Pariksi hunajalle otin tumman maastonvihreän langan (olisi tuolle varmaankin joku virallinenkin nimi..).

Kuvioraidat syntyivät jälleen omasta päästä työn edetessä. Halusin yksinkertaista, mutta kiinnostavaa kuviota, jota olisi helppo tehdessä seurata. Joka raidasta piti myös tulla erilainen.

Kuten olen ehkä aikaisemmin kertonutkin, pidän yleensä tarkkoja muistiinpanoja sukan etenemisestä, jotta osaan tehdä sille parin täsmälleen samalla tavalla. Tässä kokeilin kuitenkin erilaista lähestymistapaa: tein molempia sukkia yhtä aikaa. Minulla oli kahdet 5 mm puikot, ja neuloin kumpaankin sukkaan 2 krs vuorotellen. Näin työ eteni vauhdilla, ja oli todella palkitsevaa, kun molemmat sukat valmistuivat yhtä aikaa! :)

Hunajanväristä Isoveikkaa kului tässä vajaa 2 kerää, ja maastonvihreää vajaan kerän verran. Sukkien koko on n. 39, ja varren pituus n.  40 cm. Varren ympärysmitta leveimmältä kohdalta mitattuna on n. 38 cm.

Nämä sukat olivat tilaustyö, mutta haluan ehdottomasti itsellenikin sukat tuossa hunajan värissä! Nyt on vaan kiirehdittävä joululahjojen kanssa.. ;) Haukkasin siinä kohtaa nimittäin melko ison palan. :D Joululahjoista saatte lukea luonnollisestikin sitten vasta joulujen välissä.. ;)

P.S. Facebooksivuillani (RomppuPomppu) on meneillään arvonta marraskuun loppuun asti! Käykäähän tykkäilemässä. :) Ja mikäli haluat tilata joululahjaksi sukkia, lapasia, tai muita pehmeitä paketteja, teethän tilauksen viimeistään 30.11.! Näin pakettisi ehtii varmasti valmiiksi ja perille. :)

Kirjoneulesukat

Minulla oli (ja on edelleen) hirmuinen laatikollinen 3,5 mm puikoille soveltuvia jämälankoja. Niille piti tehdä jotakin..

En kuitenkaan halunnut tehdä mitään kovin levottomia ja värikkäitä sukkia, joten päädyin rajoittamaan värit viininpunaiseen, turkoosiin ja lohenpunaiseen. Viininpunainen lanka on Novitan 7-Veljestä, turkoosi ja lohenpunainen ovat Novitan Jussipussista.

Varren kuviointi syntyi ensimmäistä sukkaa tehdessä, ja pidin tarkasti muistiinpanoja kuvioraitojen kulusta, jotta saisin toisesta sukasta tismalleen samanlaisen. Vaikka minulla ei ollut tarkkaa suunnitelmaa kuvioinnista työtä aloittaessani, syntyi raidoitukseen silti selkeä kaava: jokainen raita on korkeudeltaan 5 kerrosta, ja siinä on selvästi pohjaväri ja kuvioväri. Edellisen raidan kuvioväristä tulee aina seuraavan raidan pohjaväri.

En halunnut myöskään pitkiä langanjuoksuja nurjalle puolelle, joten neuloin kuvioissa aina joka toisen silmukan pohjavärillä ja joka toisen kuviovärillä. Muutin vain tämän vuorottelun rytmiä eri raitojen välillä.

Nämä olivat joutuisat ja mielekkäät sukat neuloa. Kuvioraidoissa tapahtuu koko ajan jotain, mutta yksivärisiä sileitä kerroksia oli silti niin paljon, että työ eteni nopeasti.

Tämän tyyppisiin sukkiin voisi upottaa vielä lisää jämälankoja!

P.S. Facebook-sivujen puolella (RomppuPomppu) on menossa arvonta, käykäähän osallistumassa! :)

Sinikan sydänsukat

Kun uusin Novitan lehti (syksy 2016) ilmestyi, olin sukumökillä viettämässä viikonloppua. Otin lehden sinne mukaan selattavaksi. Iskin heti silmäni kertakaikkisen kauniisiin Sinikan sydänsukkiin, ja ajattelin, että nuo on pakko päästä joskus tekemään. Sillä hetkellä innostuin kuitenkin enemmän siitä samassa lehdessä julkaistusta värikkäästä ponchosta (josta oma postaus täällä).

Lehti jäi mökissä sohvapöydälle, ja yhdessä vaiheessa huomasin, kun äitini selaili sitä. Kohta hän tuli luokseni, lehti avattuna sydänsukkien kohdalta. "Minä haluan tällaiset" hän pyysi.

Olin jo etukäteen arvannut tämän, äitini rakastaa kauniita villasukkia. Hymähdin vaan, että asia selvä.

Hetken päästä lehti oli mummoni käsissä. Kohta hän tuli luokseni samaa aukeamaa näyttäen.

"Voisitko tehdä minulle tällaiset?" hän pyysi varovasti,

"Totta kai voin" vastasin huvittuneena. Eipä ole omena kovin kauas puusta pudonnut.. ;)

Sama toistui vielä tätini, äitini siskon kohdalla. Hän selasi hetken lehteä, ja näytti sitten sydänsukkien kuvaa minulle. "Haluaisin tällaiset, kiitos!"

Tässä vaiheessa jo sanoin heille kaikille ääneen, että jokainen heistä oli pyytänyt tekemään tismalleen saman sukkaparin. Kaikkia nauratti.

Mummoni oli nopein lankojen hankinnassa, joten hän sai oman sukkaparinsa ensin. Langaksi valikoitui kuitenkin Dropsin Karisma, koska 7-Veljestä on melko karkean tuntuista, ja Karisman pehmeys miellytti enemmän. Langan vaihdosta johtuen väreissäkin jouduttiin hieman tinkimään: grafiitti vaihtui mustaan, ja tumma viininpunainen meleerattuun vaaleanviolettiin. Värit ovat silti mielestäni harmoniassa, ja kokonaisuus on onnistunut.

Otin hieman vaihekuvia matkan varrelta.

Bussimatka Jyväskylästä Helsinkiin koulutukseen..

...ja sieltä takaisin..

Telkkarin ääressä.

Edellinen sukka viimeistelty, seuraava aloitettu.

Ja seuraavan illan ahkerointi..

Hieman vaatimattomampi päivä. Oli kiire.

Sitten pieni reipastuminen..

Ja valmista tuli!!

Nyt on puikoilla jo toinen pari samalla värityksellä.

Joogasukat

Liikunta on minulle intohimo. Se tuo rytmiä päiviin, ja tarjoaa kaivatun lepohetken, kun työ- tai kouluasiat pyörivät mielessä liikaa.

Kehonhuollollisista ryhmäliikuntatunneista suosikkejani ovat ehdottomasti astangajooga ja shindo-rentoutusvenyttely.

Näillä tunneilla syntyi tarve villasukille, joissa jäisivät kantapää ja varpaat paljaaksi. Tunnit kun yleensä pidetään koulujen liikuntasaleissa, joissa usein on kylmä. Joogassa lattiasta kaivataan pitoa, ja shindossa on tärkeää päästä käsiksi omiin varpaisiin, ja pyöritellä niitä. 

Tällaiset säärystimet/sukat/mitkälieovatkaan syntyivät siis tarpeeseen. Varsi ylettää suorana lähes polveen saakka, jotta oikein kylmällä kelillä ne voi vetää suoraksi lämmittämään pohkeita koko matkalta. Sukka on käytännössä lähes suora putki, jonka takaosa on joustinneuletta ja etuosa sileää neuletta. Pohkeen muotoa jäljitelläkseni tein hieman kavennuksia sileän neuleen molemmissa reunoissa matkalla.

"Terä" on tehty niin, että päätin silmukat kantapään puolelta, ja loin niiden tilalle seuraavalla kerroksella uudet silmukat. Näillä neuloin joustinneuletta 12 cm. Varren yläosassa oli silmukoita 20/puikko, alaosassa ja "terässä" 12/puikko.

Käytin neulomiseen Novitan koivupuikkoja kokoa 2,5 mm, ja lankana tässä on Drops Fabel Long Print, sävy Wooden Rose. Lanka tarttui joskus matkaani Wanhan Sataman käsityömessuilta, ja koska minulle ei ollut alusta asti selvää, mitä siitä tulisi, se meinasi jäädä kaappiin pyörimään. Onneksi sille löytyi lopulta hyvä käyttötarkoitus!

Pidän siitä, että nämä ovat ohuet ja pehmeät. Talvipakkasia varten täytyy kuitenkin ehkä tehdä vastaavat hieman paksummasta langasta.. :)